Sukkilan Historiikkiä
Sukkilan historiaa vuodesta 1540 lähtien
Sukkila sijaitsee lähellä pitäjän kirkkoa korkealla kunnalla, joka rakennusalueen etäpuolella nousee jyrkästi pieneltä Mellin järveltä. Tilan vaalea rakennusryhmä muodostaa siten kauas näkyvän kuvan. Sukkila 1. Koivisto on entinen perintötila.
Omistajat vuodesta 1540 lähtien
Olavi (Mikonpoika) Sukki (Torni) 1540-84;
Ambrosius Mikonpoika (1. Heikinpoika); 1585-1618; autiona;
Simo Matinpoika 1622-31;
Jaakko Markunpoika 1634-44;
Elias Joosepinpoika 1645-52;
Olavi Jaakonpoika 1656-81;
Olavi Olavinpoika 1682-1704;
Heikki Olavinpoika 1709-35; hänen vävynsä Erkki Pekanpoika 1736-50; hänen vävynsä Matti Juhaninpoika 1752-63 ja tämän leski Maria 1766
Vuosina 1767-1919 oli tila jaettuna kahteen osaan Mattilaan ja Anttilaan. Anttila, myöhemmin Yli-Koiviston omistajat: viimeksi mainitun Ianko Antti Erkinpoika 1767-1806;
Juhani Antinpoika 1807; hänen veljensä Esaias Antinpoika 1808-24;
Juho Esaisaksenpoika 1825-43; hänen vävynsä Emanuel Matinpoika 1844-83;
Antti Emanuelinpoika 1884-1906;
Eetu Antinpoika 1907-12 ja tämän perilliset – 1918.
Sukkilan omistajat: Edvard Rentto, tehtailija, 1919-27.
Nykyinen omistaja (v:sta 1936) Edvard Renton perilliset.
Torppia ei ollut v. 1700 eikä v.1800, mutta v.1900 niitä oli 4. Tilasta v:n 1918 maanvuokralain nojalla erotettu 2 torppaa, käsittäen yhteen 7 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 731 ha, mistä peltoa 86 ha ja viljeltyä laidunta 19 ha. Hevosia on 7 ja lehmiä 38, karja LSK-rotua, keskilypsy v.1936-37 2065 kg, rasvaprosentti 4,0. 2 traktoria. Raamisaha.
Jyrkän satulakaton keittämä puinen päärakennus on v:lta 1920. Se käsittää 10 pää- ja 4 vinttikerroksen huonetta. Järvenrannan puoleisella sivulla on kaksikerroksinen laakakattoinen keskirisaliitti. Pohjoissivulla on itäpäähän sovitettu kulmarakennus, jonka muodostamassa sisäkulmassa on pääsisäänkäyntinä pulpettikattoinen umpikuisti. Tilan sisustukseen kuuluu useita arkkitehti Järvenläisen piirtämiä huonekaluja. Tehtailija Edvard Renttoa esittävä maalaus on taiteilijan työtä. – Suuri karjakartano, osaksi tiilestä, osaksi harmaakivestä on v:lta 1919.
Tila on edelleen Edvard Rentton perillisten omistuksessa.
( VUONNA 2019)